Liikennevirhemaksu vai sakko: mikä on ero?

11.8.2026

Liikennevirhemaksu lyhyesti: mistä on kyse?

Jos olet saanut postia poliisilta tai törmännyt sanaan ”liikennevirhemaksu” esimerkiksi automaattikameran havainnon jälkeen, kyse ei ole rikosoikeudellisesta sakosta, vaikka nämä kaksi sekoitetaan puheessa jatkuvasti toisiinsa. Liikennevirhemaksu ei ole sakko, vaan hallinnollinen maksuseuraamus lainvastaisesta menettelystä, ja se korvasi aiemmin käytetyn rikesakon. Kyse on siis viranomaisen määräämästä maksusta, ei tuomioistuimen tuomitsemasta rangaistuksesta, joten jos joku puhuu yhä rikesakosta liikenteen yhteydessä, hän todennäköisesti tarkoittaa juuri tätä samaa seuraamusta sen vanhalla nimellä.

Käytännössä liikennevirhemaksu on tarkoitettu kevyempien, yksittäisten liikennerikkomusten seuraamukseksi: se on nopea tapa käsitellä tilanne ilman raskasta rikosprosessia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että seuraamus olisi merkityksetön tai ettei kirjettä kannattaisi lukea huolella.

Liikennevirhemaksu ja sakko eivät ole sama asia

Suurin sekaannuksen aihe on ero liikennevirhemaksun ja rikosoikeudellisen sakon välillä. Molemmat liittyvät liikennerikkomuksiin, mutta ne kuuluvat eri järjestelmiin:

Sama teko – esimerkiksi ylinopeus – voi rikkeen vakavuudesta riippuen kuulua kumpaan tahansa näistä järjestelmistä: lievemmästä rikkomuksesta seuraa hallinnollinen liikennevirhemaksu, vakavammasta rikosoikeudellinen sakko. Raja ei ole sattumanvarainen, vaan perustuu siihen, kuinka vakavana rikkomusta pidetään.

”Rikesakko” elää yhä puheessa – mutta ei enää laissa

Moni hakee tietoa yhä sanalla ”rikesakko”, vaikka kyseessä on liikenteen osalta käytöstä poistunut termi: sen tilalle astui liikennevirhemaksu. Vanha sana ei ole hävinnyt arkikielestä, ja se on edelleen ymmärrettävä ilmaisu, mutta viralliset asiakirjat ja poliisin oma viestintä käyttävät nykyisin johdonmukaisesti nimitystä liikennevirhemaksu. Jos siis törmäät vanhempaan lähteeseen tai tuttavan kertomukseen, jossa puhutaan rikesakosta liikennerikkomuksen yhteydessä, voit useimmiten olettaa, että puhe on tästä samasta, nykyisin toisella nimellä kulkevasta seuraamuksesta.

Kuka joutuu maksamaan – ja koskeeko se vain autoilijoita?

Yleinen väärinkäsitys on, että liikennevirhemaksu koskisi vain autolla ajavia. Näin ei ole: myös jalankulkija tai polkupyöräilijä voi saada liikennevirhemaksun, jos hän rikkoo tieliikennelakia – esimerkiksi ylittämällä tien väärästä kohdasta tai ajamalla pyörällä ilman vaadittuja valoja pimeällä. Kyse on siis koko tieliikennelain noudattamisesta, ei ainoastaan moottoriajoneuvon kuljettamisesta.

Automaattinen liikennevalvonta – arkikielessä usein ”peltipoliisi” – kuvaa ylinopeuksia kameralla ilman paikan päällä olevaa poliisia. Automaattisessa liikennevalvonnassa todetusta rikkomuksesta tuleva liikennevirhemaksu on ajoneuvokohtainen: maksusta vastaa ajoneuvon omistaja, haltija, tilapäinen käyttäjä tai käyttövastaava. Maksu ei siis kohdistu automaattisesti siihen, joka tosiasiassa ajoi. Jos et itse ollut ajamassa, tämä kannattaa muistaa: tilanteen selvittäminen lähtee useimmiten yhteydenotosta maksun määränneeseen viranomaiseen.

Näin toimit, jos saat liikennevirhemaksun

1. Lue kirje huolellisesti ja tarkista, mihin ajoneuvoon, ajankohtaan ja paikkaan se liittyy.
2. Tarkista maksuun liittyvä viitenumero tai asiatunnus, jonka avulla voit tarvittaessa asioida määränneen viranomaisen kanssa.
3. Jos epäilet, ettet ollut kuljettajana tapahtumahetkellä, ota yhteyttä asian käsittelevään viranomaiseen mahdollisimman pian – älä jätä asiaa hoitamatta oletuksella, että se ratkeaa itsestään.
4. Selvitä maksutapa ja -aika suoraan kirjeestä; jos jokin jää epäselväksi, tarkista se ensisijaisesti viranomaisen omilta virallisilta sivuilta.
5. Jos olet epävarma, koskeeko tapaustasi liikennevirhemaksu vai raskaampi sakkomenettely, kannattaa ymmärtää myös, miten nämä kaksi järjestelmää eroavat toisistaan periaatteessa – ei vain omalla kohdallasi.

Voiko liikennevirhemaksuun hakea muutosta?

Jos olet vakuuttunut, että liikennevirhemaksu on määrätty perusteettomasti – esimerkiksi väärälle ajoneuvolle, väärään ajankohtaan tai tilanteessa, jossa rikettä ei tosiasiassa tapahtunut – muutoksenhaku on yleensä mahdollista. Käytännön menettely, määräaika ja se, mihin vastine osoitetaan, kerrotaan aina itse päätöksessä tai sen liitteenä olevassa ohjeessa, joten näitä tietoja ei kannata etsiä mistään muualta kuin omasta kirjeestäsi. Pelkkä oma käsitys tapahtuneesta ei riitä perusteeksi: kannattaa koota konkreettista tukea väitteelle, esimerkiksi aikataulu- tai sijaintitietoja, ennen yhteydenottoa.

Tämä koskee myös tilannetta, jossa maksu on osoitettu ajoneuvon omistajalle, haltijalle, tilapäiselle käyttäjälle tai käyttövastaavalle, mutta et itse ollut ajamassa: myös tällöin oikea kanava on yhteydenotto määränneeseen viranomaiseen, ei maksun sivuuttaminen tai maksamatta jättäminen ilman selvitystä.

Miksi erolla on väliä

Ero ei ole pelkkää sanahelinää. Koska liikennevirhemaksu on hallinnollinen eikä rikosoikeudellinen seuraamus, sillä on erilaiset vaikutukset kuin sakolla – muun muassa siihen, millaisena merkintänä asia mahdollisesti näkyy myöhemmin. Kun ymmärrät, kumman järjestelmän piiriin oma tilanteesi kuuluu, osaat myös arvioida realistisesti, mitä seuraavaksi kannattaa tehdä: pelkkä maksaminen vai tarkempi selvittäminen.

Mitä tämä artikkeli ei kerro

Tämä artikkeli ei anna tarkkaa, rikekohtaista euromäärää millekään yksittäiselle liikennerikkomukselle, eikä listaa kaikkia liikennevirhemaksun piirissä olevia rikkeitä. Rikekohtaiset summat vaihtelevat ja niitä päivitetään, joten ajantasaisen tiedon sijaan tässä selitetään järjestelmän logiikkaa, ei toimita hinnastona. Tuore, lähteisiin sidottu tieto kannattaa aina tarkistaa suoraan tämän sivuston omalta liikennevirhemaksu-sivulta tai maksamiseen liittyvästä ohjeesta.