Ajokielto

Laskentasääntö tuo tieliikennelain 6 luvun teot mukaan ja sulkee sitten liikennevirhemaksulla rangaistavat teot pois neljää nimettyä poikkeusta lukuun ottamatta. Kaksi poikkeusta ovat ylinopeuksia — kummallakin nopeusrajoitusalueella oma rajansa — ja kaksi muuta ovat viestintälaitteen käyttö ajon aikana ja punaista valoa päin ajaminen.

Poikkeusten muoto on tärkeä. Ne on kirjoitettu tekokohtaisesti eikä maksun suuruuden perusteella, joten kalliimpi liikennevirhemaksu ei laske ajokieltoon eikä halvempi jää sen ulkopuolelle. Juuri tämä on se kohta, jossa yleinen käsitys ja säädösteksti eroavat eniten toisistaan.

Ylinopeuksien osalta rajat ovat eri kohdissa eri alueilla: alemman rajoituksen alueella lasketaan vasta ylitys yli 10 km/h ja suuremman rajoituksen tiellä vasta yli 15 km/h. Kumpikin on omassa laissaan säädetty luku eikä maksuportaikon rajasta johdettu, ja ne osuvat portaikoissa eri kohtiin.

Maksuluettelon rivi voi lisäksi kattaa useamman teon kuin sen, joka laskentaan kuuluu. Esimerkiksi viestintälaitteen käyttö hinnoitellaan samassa momentissa monen muun kohdan kanssa, mutta laskentaan kuuluu vain se yksi kohta. Siksi maksuluettelon ajokieltomerkintä kertoo, että rivillä on laskettava teko — ei sitä, että jokainen rivin kattama teko laskettaisiin.

Ajokorttilain 66 § ei anna yhtä kaavaa vaan kolme erillistä järjestelmää, ja niiden luvut ovat eri lajia. Rikostuomioon perustuvassa ajokiellossa luvut ovat vähimmäiskestoja: rattijuopumuksesta vähintään 1 kuukausi ja törkeästä tekomuodosta vähintään 3 kuukautta. Osassa hallinnollisia perusteita ajokielto on voimassa toistaiseksi eikä määräajan. Toistuvuuteen perustuvassa ajokiellossa kesto on vaihteluväli 1–6 kuukautta.

Näitä ei lueta samalta asteikolta. Vähimmäiskesto kertoo, mikä on vähintään, jos ajokielto määrätään — se ei kerro, mikä kesto tapauksessa tulee. Vaihteluväli taas kertoo rajat, joiden sisällä kesto asetetaan, eikä sen alaraja ole vähimmäiskesto samassa merkityksessä. Ajokiellon ehdoton enimmäispituus on joka tapauksessa enintään 5 vuotta.

Toistuva teko voi lisäksi nostaa vähimmäiskestoa, kun uusi teko tehdään säädetyn ajan sisällä edellisestä. Nämä korotetut vähimmäiskestot ovat omia lukujaan, eivät kertoimia edellisistä, ja ne on tällä sivulla lueteltu erikseen.

Ajokieltoon luetaan hyväksi aika, jonka kuljettaja on jo ollut ilman ajo-oikeutta saman asian vuoksi. Se ei lyhennä säädettyä kestoa vaan estää saman ajan laskemisen kahteen kertaan.

Ajokorttilaissa on ajokiellon rinnalla harkinnanvaraisia ratkaisuja: ehdollinen ajokielto, varoitus ajokiellon sijasta ja niihin liittyvät edellytykset. Tämä sivusto ei laske niitä eikä arvioi, tulevatko ne tapauksessasi kyseeseen. Siksi 66 §:n vähimmäiskestoja ei pidä lukea ehdottoman sitovina.

Tämä sivusto ei myöskään laske ajoterveyteen perustuvaa ajo-oikeuden menetystä eikä ajo-oikeuden palauttavaa koulutusta. Ne ovat eri perusteita ja eri menettelyjä, ja ne on nimetty sivun alussa nimenomaan siksi, ettei niitä sekoittaisi seuraamuksena määrättävään ajokieltoon.

Emme arvioi näyttöä emmekä sitä, onko rikkomus kirjattu oikein. Laskenta lähtee siitä, mitä syötät, ja kertoo mihin säädetty sääntö sillä syötteellä johtaa.

Ajokielto ei korvaa sakkoa eikä sakko ajokieltoa. Samasta teosta voi seurata kummatkin, koska ne perustuvat eri lakeihin ja palvelevat eri tarkoitusta: sakko on rangaistus teosta, ajokielto koskee ajo-oikeutta.

Liikennevirhemaksua koskevasta päätöksestä on lain mukaan käytävä ilmi myös se, mitä seurauksia teolla on ajo-oikeuteen. Tämä on hyvä syy lukea päätös loppuun asti eikä pysähtyä summaan.

Jos ajokiellon peruste on rattijuopumus, seuraus on kaksiosainen: ajokiellon vähimmäiskesto ajokorttilaista ja päiväsakot rikoslaista. Rattijuopumussivu käsittelee tämän parin kummallakin portaalla erikseen.